Innuttaasut ineriartornerat

Kommune piffissami 2004-imiit 2015-p tungaanut innuttaasut 9 %-inik amerleriarsimapput, tassa kisitsisinngorlugit inuit 1.800-it sinnilaarlugit amerlisimallutik. 2015-mi kommunimi innuttaasut 22.317-iupput. Innuttaasut amerleriarsimaqaat, nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsineq aamma kommunini allani innuttaasut amerlassusiisa nikerarnerannut tunngatillugu.

Innuttaasut amerlassusiisa nikerarnerat kommunimi tamarmi assigiimmik ingerlanngilaq. Nuummi piffissap ingerlanerani innuttaasut 2.600-it sinnilaarlugit amerlisimapput, tassa procentinngorlugit 18 %-inik amerleriarsimapput. Tasiilami aamma taamatut 15 %-inik amerleriarsimapput, tassa kisitsisinngorlugit inuit 300-ngajannik amerlisimapput. Taassuma akerlianik piffissap ingerlanerani kommunimi illoqarfinni nunaqarfinnilu allani innuttaasut ikileriarsimapput. Ataatsimut isigalugu innuttaasut taamatut 25 %-inik ikileriarsimapput, tassa kisitsisinngorlugit inuit 1080-inik ikilisimapput.

Piffissami nunaqarfiit arfinillit (Itterajvit, Kangerluarseruseq, Qoornoq, Ivittuut, Ikkatteq aamma Qernertuarsuit) inuerussimapput - kisiannili 2004-imi najugaqartut katillugit 29-innaapput.  2015-imi nunaqarfinni pingasuusuni (Nerlerit Inaat, Kapisillit aamma Kangilinnguit) najugaqartut qulit inorpaat - tassunga ilanngullugit Kangilinnguini, innuttaasut 172-iniit pingasuinnanngorsimallutik.

Inoqarfiit saniatigut Paamiuni innuttaasut 360-inik ikileriarnerpaasimapput (19 %).  Innuttaasut amerlassusiat eqqarsaatigalugu innuttaasut 20 %-inik ikileriarsimapput imaluunniit inoqarfinni amerlanerni suli amerlanernik ikileriarsimapput, taamaallaat Nuummi, Tasiilami aamma Sermiligaami pinnatik. 


Eqikkaaneq

Kommunimi ukioqatigiikkuutaat taakku qiviaraanni ingammik 17-iniit 65-inut ukiullit amerlisimapput (inuit 1.800-nik amerlisimapput imaluunniit 13 %-inik amerleriarlutik) aamma 65-iniit qummut ukiullit (inuit 460-it imaluunniit 56 %-inik amerleriarlutik.  Arfineq-marlunniit 16-inut ukiullit ikilisimapput (inuit 380-inik ikilisimapput imaluunniit 11 %-inik ikileriarsimapput) aamma ukioqanngitsuniit marlunnut ukiullit ikiliallassimapput (meeqqat 60-inik ikilillutik imaluunniit 7 %-inik ikilillutik.   Pingasuniit arfinilinnut ukiullit amerlaqatigiipajaaginnarput.

65-iniit qummut ukiullit ingammik illoqarfinni takussaanerupput, tamakkunani tamakku amerleriarnerpaasimapput (Illoqqortoormiini 87 %-inik, Nuummi 81 %-inik Tasiilamiliu 52 %-inik).  17-iniit 65-inut ukiullit illoqarfinni marlunni eqiterullutik amerleriarnerpaasimapput, tamatumani Nuummi inuit 2.200-nik amerlisimapput (21 %) aamma Tasiilami 230-nik amerlisimapput (21 %).

Kommunimi innuttaasut ukioqatigiikkuutaat ataatsimut isigissagaanni Ittoqqortoormiini utoqqaat procentinngorlugit (108 %) amerleriarnersaasimapput, Nuummi (85 %, utoqqaat 294-it) aamma Tasiilami (61 %, utoqqaat 28-it). Akerlianik nunaqarfinni innuttaasuni ukioqatigiikkuutaani Nuup eqqaani ikileriarnersaasimapput (ukioqanngitsuniit arfinilinnut ukiullit) aamma Paamiuni (arfineq´marlunniit 16-inut ukiullit aamma utoqqaat 65-it sinnerlugit ukiullit).

Ukioqatigiikkuutaat assigiinngitsunik ukiullit eqqarsaatigalugit nunami tamarmi agguaqatigiissinneranni kommunimi innuttaasut ukioqatigiikkuutaat amerlassusiisa nikerarnerat nuna tamakkerlugu nikerarnerannut assingusoq takuneqarsinnaavoq, taamaattorli ukioqatigiikkuutaat assigiinngitsunik ukiullit kommunimi amerleriarnersaasimallutik.

Figur: 2004-imiit 2015-p tungaanut innuttaasut amerlassusiisa nikerarnerat, Naatsorsueqqissaartarfik
 

 Figur: Illoqarfinni nunaqarfinnilu innuttaasut amerlassusiisa 2004-imiit 2015-ip tungaanut nikerarnerat, Naatsorsueqqissaartarfik
 Figur: 2004-imiit 2015-ip tungaanut nunatsinni aamma Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasut ukioqatigiikkutaanut agguataarneqarnerat amerlassusiisalu nikerarnerat, Naatsorsueqqissaartarfik