Nuuk Hovedstruktur Illoqarfiup qeqqani immikkoortortat qitiutinneqartut Immikkoortortat allat qitiunneqartut Kapisillit Qeqertarsuatsiaat Paamiut Ittoqqortoormiit Tasiilaq Nunaqarfinni Nunaannaq Suliniuteqarfiit

Qeqertarsuatsiaat

Pingaarnertut iluseq

2015-mi januaarip aallartinnerani nunaqarfimmi 200-it aalajangersimasumik najugaqarput. 2000-imiilli innuttaasut, ukioqatigiiaani assigiinngitsuni tamani, 65+ kisiisa pinnagit taamaaginnarsimasut, malunnaatilimmik ikileriarsimapput. 

Inissiaqarfiit

Naatsorsuutigineqarpoq inissiat allatut ittut pisariaqartikkiartuinnarneqassasut, soorlu inissiat utoqqarnut naleqqussakkat, Qeqertarsuatsiaanilu inissianik quleriinni marlunniittunik sanasoqarnissaa kissaatigineqarpoq.  

Inissiat 110-upput, taakkunannga tallimat inoqanngillat, tamannalu 5 %-iuvoq. Nunaqarfiup kujataata´tungaani inissiaqarfioreersoq tamakkerlugu sanaartorfigineqareerpat inissiaqarfissamik nutaamik atugassanngortitsisoqarpoq. Inissiaqarfissaq nutaaq kommunimut pilersaarummi matumani attatiinnarneqarpoq.

Inuussutissarsiuteqarfiit

Qeqertarsuatsiaani inuussutissarsiornikkut ileqqorineqartut malillugit saarullinniarneq piniarnerlu tunngaviupput. Imartaani aalisarneq siusinnerusukkut annertunerusimavoq tunisassiorfiup, talittarfiup allallu nunaqarfimmi aningaasaliiffigineqarnerinik pilersitsisumik.

Nunaqarfimmi puisit amii tunisaapput. Aamma ammit qitulisarneqarnissaannut piareersarneqartarput. Amminilli qitulisaaneq allami pisarpoq. Sannavik allilereerpoq.

Kommunalbestyrelse isumaqarpoq Qeqertarsuatsiaani suliffissaqartitsinerup annerusumik periarfissai aalisarnermut imaluunniit nunami inuussutissarsiornermik, soorlu assassukkanik ujaqqanillu pinnersaasiornermik, tunngaveqartumik allamik ineriartortitsinikkut periarfissaqarnerusoq. Nunaqarfiullu eqqaani rubinisiorneq aallarnisarneqarsinnaavoq, 80-inut suliffissaqartitsisinnaasoq.

Immikkoortut ataatsimoorussat

Atuarfik, atuagaateqarfik, meeqqerivik, oqaluffik, peqqissaasoqarfik, allakkerivik, qatserisarfik, innaallagissiorfik, kommunip allaffia, utoqqarnut najugaqarfik, il.il. Qeqertarsuatsiaani nassaassaapput.

Nunaqarfimmi meeqqat atuarfianni 9. klasse tikillugu atuartoqarsinnaavoq. 10.-12 klassini atuarneq Nuummi ingerlanneqartarpoq. Meeqqanut 1.-5. klassini atuartunut paaqqinnittoqarsinnaavoq. Atuarfimmi atuagaateqarfeqarpoq. Atuarfiup (B-158) igaffia allanngortigassaavoq minihalimnillu allilerneqarnissaa.

Nunaqarfimmi meeqqeriveqarpoq utoqqarnullu najugaqarfeqarluni.

Inuusuttut katersortarfimmi klubbertarput. Katersortarfilli aasaanerani matoqqasarpoq, taamaattumillu ininik immikkoortunik meeqqat inuusuttullu ukioq kaajallallugu katersuuffigisinnaasaannik pisariaqartitsisoqarpoq. Kommunalbestyrelsimit sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut atugassaritinneqartut pitsanngorsarneqarnissaannik kissaatit eqqumaffigineqarput, pilersaarusiorfiusumilu katersortarfiup allilernissaa imaluunniit katersortarfimmut tapertassamik minihalimik nutaamik sulissuteqartoqassaaq.

Taseq kaajallugu, arsaattarfik, eqqaavik aamma iliveqarfik sisorartunut qullilersugaavoq.

Allanngutsaaliugassatut soqutigisat

Allanngutsaaliugassatut soqutigisat eqqarsaatigalugit illut allanngutsaaliugassat ingitseqqusaannginneri, aamma illup illuliortaatsikkut iluseqqaavata sannaatalu ataqqineqarnissaat pillugit aalajangersaasoqarpoq.

Angallanneq, teknikkimut avatangiisimullu tunngasut

Angallannerup pitsaanerulersinnissaa qulakkeerumallugu nunaminertamik heliportimut nutaamut atorneqarsinnaasumik inniminniilluni immikkoortitisisoqarpoq, taamaakkaluartoq kommunimut pilersaarusiorfiup iliuani sanasoqarnissaa pilersaarutaanngilaq.

Nunaqarfik sapaatip akunneranut ataasiarluni umiarsuaqartarpoq, ullumikkulli Qeqertarsuatsiaat aalajangersimasumik timmisartuussiviunngilaq.

Qeqertarsuatsiaat uuliatortumik inaallagissiorfeqarpoq tassungalu atasumik tankeqarfeqarluni. 

Kiassarneq inissiani ataasiakkaani annerusumik uuliamik kiassaammik pisarpoq. Taamaattorli suliffissuaq illusisimmaviillu marluk kommunimit pigineqartut Elværkimiit kissamik pilersorneqarput, tamatumalu saniatigut kissartoq naammanngikkaangat kissarsuut  uuliatortumit kiassarneqartarlutik.

Qeqertarsuatsiaani imermik pilersuineq ukioq kaajallallugu nunaqarfiup kujataani imeqarfimmit pisarpoq. Imeqarfik arfineq marlunik kujasinnerusumiittumik immerneqartarpoq, naqitsivimmiillu imeq ruujorikkut qerinaveersakkakkut imeqarfimmut (imertartarfiusimasumut), imertartarfinnut tallimanut ringimik attavilerlugu nunaqarfimmik imermik pilersuisumut maqinneqartarpoq. imermik siammarterinermut attaveqaatit kingorna imermik pilersuinerup annertusitinneqarnerani atorunnaassapput. Suliffeqarfiit, tunisassiorfik atuisullu ataatsiakkaat imermut toqqaannartumik attaveqarput. Imeqarfiit pillugit killeqarfiit aalajangersarneqarput.

Igitanut anartarfilerinermullu aaqqissuussaqarpoq. Igitat eqqaaviup eqqaani nunaqarfiup ikuallaaviani ikuallanneqartarput ingerlalluartumik. Eqqaavimmi ikuallanneqarsinnaanngitsunut inissaq killeqarpoq, soorlu minguit, savimerngit, il.il. savimerngit Nuummut saviminernut eqqaavimmut ingerlateqqinneqartarput.

Anartarfiit katersorneqartarput nunaqarfiullu avannaata kangianut imaanut iginneqartarlutik. Nunaqarfimmi illunit inigineqartunit 100-nit illut 90 imeqarput kuutsitakkamik 14-iinnaat tankeqartut.


Qeqertarsuatsiaat pingaarnertut iluseq  



Kingullermik iluarsineqarpoq 1-5-2016


WEB by COWI